Marseille-saippuaa kotikeittiössä

Teinpä taas pitkästä aikaa saippuaa! Olen tehnyt saippuaa kotona jo 2000-luvun alusta asti, joten se on vanha harrastukseni. Tuolloin tarvikkeita ja raaka-aineita oli vaikea löytää, ja lipeä piti hakea huippukalliiseen hintaan apteekista. Onneksi nykyään tarvikkeita saa Suomesta ihan eri tavalla, ja säännöllisesti se saippuakärpänen edelleenkin puraisee. Syy siihen miksi saippuaa kotona tehdään on useimmiten laatu – kaupan saippuoissa on ties mitä lisäaineita ja kemikaaleja, mutta käsintehty saippua sisältää luonnollisia ainesosia ja on laadukasta ja mietoa iholle.

Tässä tekemäni saippua on Marseille-saippuan tyylistä (sanon näin, koska aito Marseille-saippua on varmaankin jonkun lisenssin alla). Marseille-saippua on perinteisesti oliiviöljysaippuaa, joten omassa reseptissänikin sitä on 72%. Sataprosenttinen oliiviöljysaippua on mietoa ja hoitavaa, mutta se ei vaahtoa paljon ja on melkoisen pehmeää ja kuluvaa. Siksi omassa reseptissäni on loput 28% kookosöljyä ja karitevoita.


Alla oleva muotti on suosikkini, ostin sen joskus muistaakseni Etsystä. Valmiin saippuahalon saa helposti pois vihreästä silikonisisuksesta ja saippua on helppo leikata paloiksi.


Saippuan teossahan yhdistetään rasvoja ja lipeää. Lipeä saa perinteisesti aikaan ihmisissä pelkoreaktion, mutta lipeän kanssa pärjää oikein hyvin, kunhan on varovainen ja noudattaa turvalllisia käytänteitä, mm. käyttää käsineitä ja suojalaseja. Tässä kuvassa olen juuri kaatanut lipeäveden rasvoihin.


Sauvasekoittimella saippuan sekoittaminen ei kestä muinaiseen tapaan tuntikausia. Kymmenen minuutin sekoittamisen jälkeen saippuani näytti tältä:


Lisäsin saippuaani lusikallisen avokadoöljyä ylimääräiseksi kosteuttavaksi rasvaksi (ns. superfatting) ja laventelin eteeristä öljyä sekä orvokkituoksua:


Valitettavasti tuo orvokin tuoksu katosi massasta heti. Nämä ovat näitä saippuanteon mysteereitä. Saapa nähdä miltä valmis saippua tuoksuu!

Saippua näytti tältä kaadettuna muotteihin. Punainen muotti on silikoninen muffinssivuoka. Ne sopivat erinomaisesti saippuamuoteiksi, koska ne kestävät kuumuutta ja saippuan saa niistä helposti pois.



Tämän jälkeen saippua sai levätä rauhallisessa tilassa omassa laatikossaan seuraavaan päivään. Halkomuotissa ollut saippua kävi läpi geeliasteen, jolloin saippua kuumuu, tummenee ja muuttuu lähes läpikuultavaksi. Siksi muotissa ollut saippua olikin aamulla tummempaa:


Oliiviöljysaippua on melko pehmeää, joten annoin halkomuotin vetäytyä useita tunteja pidempään kuin muffinssivuoan. Sitten leikkasin halon paloiksi. Leikkurini olen muistaakseni ostanut myös Etsystä.


Lopuksi laitoin palat kuivumaan. Nämä saavat kuivua jopa kuusi viikkoa, jotta ne kiinteytyvät. Hyvältä näyttävät ja tuoksukin on sopivan mieto!


Jos saippuan teko rupesi kiinnostamaan, käy lukemassa Saippuakuplia-sivusto, jossa on paljon tietoa suomeksi (osa tiedoista, esim. linkeistä, on tosin jo vanhentunut).