Tammikuisia kuulumisia (ja hyvää uutta vuotta!)

Hyvää uutta vuotta 2018 kaikille blogini lukijoille!

Vuosi on vierähtänyt nopeasti, tuntuu kuin 2017 olisi alkanut aivan hiljattain. Vuoteeni on mahtunut monenlaista, tärkeimpänä tietysti kahden kirjan julkaisu. Helppolukuinen lastenkirja 2A:n kamut kykykilpailussa julkaistiin vuoden alussa ja nuortenkirja Valpuri Vaahteran maaginen korva julkaistiin heinäkuun lopulla.


2A:n kamut on otettu pikkulukijoiden taholta hyvin vastaan, ja kirja tuntuu olevan jatkuvasti lainassa kirjastoissakin, joten tästä olen iloinen. Jatko-osa 2A:n Kamut ja Nuttura-Hulda ilmestyykin pian, kahdeksas helmikuuta, ja toivon, että lukijat pitävät myös siitä. Huldan hahmoa oli hauska kirjoittaa! Ihana kuvitus on jälleen Emmi Jormalaisen.

Muita kirjoja minulta ei tänä vuonna ilmestykään, mutta lähetin muutama päivä sitten uusimman nuortenkirjakässärini kustannustoimittajalle. Kyseessä on tällä kertaa nuorten urbaani fantasia, joten chick-lit jää nyt taakse. Pidän chick-litin kirjoittamisesta kovasti, mutta suoraan sanoen en aina jaksa sen mukanaan tuomaa taakkaa: kirjasi (ja sinut kirjoittajana) leimataan helposti kevyeksi hömpäksi, eikä se pääse esille samalla tavalla kuin vakavammat ja realistisemmat kirjat. Urbaani fantasia on minulle tuttu genre ja Wattpadista löytyykin pari englanninkielistä uf-tarinaani. Tässä uudessa tarinassani on runsaasti suomalaista mytologiaa, ja olen työstänyt sitä pitkään, aina keväästä 2015 asti, jolloin sain tarinan idean. Toivon siis kovasti, että se pääsee kansiin!

Vuoden kohokohtiin kuului myös talouteen kesällä muuttanut tomera pikkuneiti, jonka ristin Lumoksi. Nimensä mukaan hän on sinisimmuineen kovin lumoava, joskin temperamenttiakin löytyy ja huushollia laitetaan säännöllisesti uuteen järjestykseen.


Mukavaa vuoden alkua kaikille!

Lokakuisia kuulumisia

Lokakuu on jo pitkällä ja Helsingin Kirjamessut ovat aivan ovella! Tätä kirjoittaessani ulkona muhii myrsky. Olen kirjoittanut aamusta asti, mitä nyt välillä kävin kaivamassa kissan pyykkien seasta talteen ja keitin jouluteetä (kyllä – seuraavaksi ovat vuorossa jouluvalot).

Minulla olisi ollut esiintymisiä Turun Kirjamessuilla lokakuun alussa, mutta valitettavasti jouduin perumaan ne. Jalkani leikattiin vain viikko ennen Turun messuja ja sinne lähtö heikossa kunnossa kipeän jalan kanssa oli mahdotonta. Harmittaa niin vietävästi, mutta toivottavasti tulevina vuosina pääsen Turkuunkin!
Helsinkiin aion kuitenkin nyt köpitellä keppeineni, ja jos haluat tulla kuuntelemaan, olen Kirjakallion lavalla lauantaina 28.10. klo 11:00-11:30. Tämä on ensimmäinen kertani Kirjakallion lavalla, joten odotan mielenkiinnolla!

Kuten jo edellä vihjaisin, olen käyttänyt toipumisaikani kirjoittamiseen. Olen työstänyt Helsinkiin sijoittuvaa urbaania fantasiatarinaa jo kaksi vuotta, ja nyt minulla on ollut mahdollisuus keskittyä siihen. Juoni on käynyt läpi hurjan myllerryksen, alkuluvut olen kirjoittanut useaan kertaan ja onpa päähenkilön sukupuolikin muuttunut kerran, joten tarinan luomistuskat ovat olleet melkoiset. Nyt juoni on kuitenkin selkiytynyt ja fantasiamaailma hahmottunut. Olen hurjan innostunut tarinasta, sillä kaikki tähänastiset nuortenkirjani ovat olleet chick-litin ja fantasian yhdistelmää. Toki olen urbaania fantasiaa kirjoittanut ennenkin, ja muutaman tarinoistani voit lukea Wattpadissa. Wattpadissa olevat tarinani ovat englanniksi ja niissä on tyypillisiä uf-hahmoja kuten demoneja ja velhoja, mutta työn alla oleva tarinani on suomeksi ja fantasiamaailma perustuu suomalaiseen mytologiaan. Vampyyrejä ja ihmissusia ei siis ole tiedossa, mutta paljon muuta mielenkiintoista kylläkin. Loin tarinalle myös Pinterest-taulun, josta voit käydä kurkkimassa tarinaan liittyviä kuvia!

Wattpad-tarinoistani

Kodin Kuvalehdessä oli hiljattain juttu Wattpadista, jossa olin mukana. Kerroin jutussa omista kokemuksistani ja vinkkasin kolme suomenkielistä tarinaa Wattpadissa. Wattpadhan on siis sivusto, johon voi postata ilmaiseksi tarinoita ja lukea niitä. Olen blogannut Wattpadista jo kerran aikaisemmin, kun olin juuri aloittanut siellä. Nyt kokemusta on kertynyt jo huomattavasti enemmän.

Wattpad on siitä haastava paikka, että uuden kirjoittajan on vaikea saada lukukertoja. Toki niitä voi saada olemalla aktiivinen esim. Wattpadin keskustelupalstoilla ja jättämällä kommentteja muiden tarinoihin (kommentteja heidän tarinoistaan, ei mainostusta omasta tarinasta). Itsellänikin lukukertojen määrä oli aluksi pieni ja se kasvoi nihkeästi. Omalla kohdallani merkittävä käänne tapahtui, kun sain ensimmäisen tarinani (The Shadowsong Conspiracy) Wattpadin Featured-listalle. Sinne nostetaan tarinoita, jotka täyttävät tietyt kriteerit. Omat tarinani ovat englanniksi, joten en ole varma voivatko suomenkieliset tekstit nousta Featured-listalle – toivon, että voivat! Featured-listalle pääsy nimittäin alkoi tuoda lukukertoja ja kommentteja nopeaa tahtia. Toki en ole lähelläkään Wattpadin tähtitarinoita, jotka ovat saaneet miljoonia lukukertoja, mutta olen oikein tyytyväinen omien tarinoideni “menestykseen”.

Tässä lyhyesti tarinoistani:


The Shadowsong Conspiracy sopisi varmaankin parhaiten urbaanin fantasian kategoriaan. Päähenkilö on 16-vuotias poika, josta on tarkoituksella tehty epämiellyttävä – koko tarinan idea lähti halustani kokeilla miten epämiellyttävän päähenkilön kirjoittaminen onnistuisi. Tarina sijoittuu maagien sisäoppilaitokseen viktoriaanista aikakautta muistuttavassa fantasiamaailmassa.

Gone Magic tapahtuu löyhästi samassa fantasiamaailmassa kuin The Shadowsong Conspiracy, mutta tällä kertaa päähenkilö on New Yorkissa asuva 17-vuotias ihmistyttö, joka joutuu kidnapatuksi maagien näkymättömään valtakuntaan.

Tarinoita lukiessa kannattaa muistaa, että tarinat ovat vain minun editoimiani – kustannustoimittaja ei ole niitä lukenut, joten tarinoissa saattaa hyvinkin olla epäjohdonmukaisuuksia ja virheitä. :-) Jos käyt näitä lukemassa, kuulen mielelläni palautetta!

Elokuisia kuulumisia

Äh, tuntuu siltä, että aloitan aina postaukseni sanomalla, että aikaa on vierähtänyt ihan liikaa viime postauksesta. Muttakunseontotta. :-D No, Twitteriä ja Instagramia sentään päivitän useammin, joten niitäkin voi käydä kurkkimassa!

Elokuu on perinteisesti aina yhtä hulinaa, kun koulut alkavat. Olen siitä huolimatta kuitenkin onnistunut hoitelemaan näitä kirjallisiakin hommia. Lukupalat-kirjani teksti on loppusuoralla ja (hienon) kansiluonnoksenkin olen jo nähnyt. Seuraavana alkaa kuvitus, enkä malttaisi millään odottaa lopputuloksen näkemistä. Mitään tekstiäni ei ole aikaisemmin kuvitettu, joten tämä on uutta. Uutta ja ihanaa! Juuri lukemaan opetteleville/oppineille naperoille kirjoittaminen tuntui aluksi haasteelliselta, vaikka yhden lasten tarinan olenkin joskus englanniksi väkertänyt. Tekstiä voi olla vain rajallinen määrä, joten saa käyttää toden teolla kekseliäisyyttään, että saa kaikki tunteet ja luonteenpiirteet ja tapahtumat ilmaistua vähäisellä sanamäärällä. Mutta kivaa se on ollut!

Myös seuraavan nuortenkirjani editointi on alkamassa, ja olen saanut jo kustannustoimittajan kommentit siitä. Kirja siis ilmestyy noin vuoden kuluttua, joten olemme ajoissa. Sopii minulle kuin suklaa suuhun!

Olen myös virkistänyt muistiani ja lukaissut vanhoja nuortenkirjasuosikkejani. Enimmäkseen Tuija Lehtistä, sillä tulen olemaan hänen kanssaan samassa paneelissa Kirjamessuilla (iik!). Mielenkiintoista palata näiden vanhojen suosikkien pariin. Silloin tällöin eteen tulee lause, jonka muistan vieläkin ulkoa, ja teksteistä on paljastunut ihan uusiakin näkökulmia. Suosikkini oli aina (ja on edelleen) Vaniljasyndrooma, joka oli minusta superhauska, ja luulen, että jollain tavalla samaistuin Milliin, sillä hän ei ollut perinteinen pienikokoinen sankaritar.

Lopuksi, kesään mahtui myös pari hyvää TV-sarjaa, jotka vinkkaan tässä varsinkin historiallisista sarjoista kiinnostuneille. Ensin löysin The Musketeers-sarjan, joka on ilmeisesti jo tullut Suomessakin (ainakin osin?) telkkarista. Kyseessä on BBC:n vauhdikas uusi tulkinta Dumas’n klassikkokirjoista, ja niin kuin kuvasta näkyy, silmänruokaakin löytyy, erityisesti naisille. ;-D

Picture Shows: Porthos (HOWARD CHARLES), Aramis (SANTIAGO CABRERA), Athos (TOM BURKE) , and D'Artagnan (LUKE PASQUALINO)
Toiseksi ihastuin Poldarkiin, josta olin kuullut paljon netissä, sillä se on noussut hurjaan suosioon. Poldark tulee syksyllä esitykseen Suomessa – suosittelen! Sarja kertoo Ross Poldarkista, joka palaa Yhdysvaltojen vapaussodasta kotiinsa Cornwalliin. Poldarkin isä on kuitenkin kuollut ja jättänyt jälkeensä lähinnä velkoja ja Poldarkin rakastettu on menossa naimisiin hänen serkkunsa kanssa. Poldark joutuu aloittamaan aivan pohjalta. Sarja ei ole liian kepeä eikä liian raskas, vaan tarjoilee kaikkea sopivasti.

799483_poldark_430x573

Miten Sammakkoprinsessan henkilöhahmot syntyivät?

Minulta on kysytty muutamia kertoja mistä keksin Sammakkoprinsessan henkilöt ja onko heillä esikuvia.

Sammakkoprinsessan päähenkilö Ofelia syntyi melkoisen valmiina pakkauksena. Hän seikkaili ensimmäisen kerran eräässä tarinassani Hilda-nimisenä keijutyttönä, joka eli isänsä kanssa. Jo silloin Ofelia oli neuroottinen ja kova ihastumaan poikiin.
Ofeliassa itselleni tärkeintä oli ja on tietynlainen epävarmuus. En ole koskaan pystynyt samaistumaan tyttöhahmoihin, jotka ovat esimerkiksi poikien suhteen hyvin itsevarmoja ja joilla on ottajia joka sormelle. Tämä ehkä siksi, etten itse ollut teini-ikäisenä sellainen. Ofeliassa on paljon samaa kuin minussa teini-ikäisenä, ja muutamassa arvostelussa onkin epäilty, että vedän Ofeliaa tahallani alta lipan. No joo, osittain kyllä, koska muistan vielä teini-ikäisen Annan ja osaan nauraa hänelle lempeästi. Mutta tämän lisäksi minusta on tärkeää, että nuortenkirjoista löytyy esikuvia myös niille tytöille, jotka eivät ehkä ole niitä syvällistä kirjallisuutta lukevia runotyttöjä tai sarkastisia vahvoja tyttöjä. Opettajana olen nähnyt, että nämä tytöt, joita usein kiinnostaa popkulttuuri, muoti tms. kirjojen ja taiteen sijaan, saattavat pudota pois lukuharrastuksen parista, koska heistä kirjat ovat tylsiä; ne eivät käsittele heidän maailmaansa tai puhu heidän kielellään. Siksi koen tärkeänä, että nuorille on tarjolla myös viihteellistä ja helposti lähestyttävää kirjallisuutta. Uskon vakaasti, että viihde on hyväksi ja viihde on tärkeää. Ajatus että kaikessa kirjallisuudessa on oltava joku Tärkeä Ja Syvällinen Aihe on mielestäni tuhoisa erityisesti ajatellen niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat syystä tai toisesta vastahakoisia lukijoita.

Ofelian vanhemmat ovat täysin omia luomuksiani, eikä heillä ole esikuvia. Nuortenkirjoja on usein kritisoitu “puuttuvien vanhempien syndroomasta”, eli monet henkilöhahmot ovat täysi- tai puoliorpoja tai vanhemmat ovat muusta syystä poissa kuvioista. Siksi halusin antaa Ofelialle vanhemmat, jotka ovat oikeasti huolehtivia ja rakastavia (vaikka Ofelia ei vanhempiensa arvoa vielä tajuakaan ihan täysin).

Kukka sen sijaan on sekoitus useammasta entisestä oppilaastani, samoin kuin Luukas. Jetrolla on myös elävä esikuva. Lordit Raman ja Jai perustuvat veljeksiin, jotka seikkailivat aivan kirjoitusharrastukseni alussa kirjoittamassani käsikirjoituksessa. Heillä on hyvin löyhä kytkös eräisiin ihan oikeisiin veljeksiin.
Kuningatar Tedora taas on oma luomukseni, samoin kuin Ester, mutta Ester on nimetty edesmenneen mummini mukaan.

Jos siis tunnet minut, kannattaa varoa – saatat löytää itsesi jossain vaiheessa jostain kirjastani! ;-)